Erilaisissa yhteisöissä, yhdistyksissä, kunnissa ja projekteissa kaikkien pitää osata toimia yhdessä, jotta saamme aikaiseksi parhaan mahdollisen tuloksen. Oli asia sitten kuinka pieni tai suuri tahansa, yhteistyötä se aina vaatii.
Yhteen hiileen puhaltaminen on konkreettisesti sitä, että lapset, nuoret, aikuiset, perheet, eläkeläiset ja ikäihmiset tekevät asioita yhdessä. Pohtivat vaihtoehtoja ja toteuttavat ideoita yhdessä.
Näissä tilanteissa uskon, että jokainen oppii jotakin.
Kaikkein parasta siinä on kuitenkin se, että tulee tuttavia, kavereita ja ystäviä eri ikäisistä ihmisistä. Pienessä yhteisössä, jossa puhalletaan yhteen hiileen, syntyy sukupolvien välistä ystävyyttä.
Koen, että olen myös itse saanut hyviä ystäviä, joiden kanssa ikäeromme saattaa olla yli 60 vuotta. Olemme eläneet eri ajassa ja syntyneet täysin erilaiseen maailmaan. Siitä huolimatta juttu luistaa, hoidamme yhdessä asioita, vaihdamme kuulumisia ja olemme ystäviä. Jaamme iloja ja suruja. Mietimme, mitä eilen tai viime viikolla tapahtuikaan ja päivittelemme säätä tai viikon tapahtumia. Mietimme myös innolla tulevaa ja pohdimme, mitä kaikkea tulevaisuus tuokaan tullessaan.
Joskus vaan istumme hiljaa sekä juomme kahvit ja syömme voisilmäpullat.
Ajattelemme asioista usein hyvin erilaisilla tavoilla ja se on monesti ystävyyden suola. Oppii ja saa lisää ajatuksia maailmasta. Siitä, miten eri sukupolven edustaja katselee maailman menoa.
Tästä syystä on erittäin tärkeää, että eri ikäpolvien edustajat keskustelevat, pohtivat ja miettivät yhdessä niin mennyttä kuin tulevaa. Ovat osa toistensa elämää ja tulevat tutuiksi, jotta ymmärrämme ja muistamme riittävästi toisiamme. Jotta jokainen tulee osaksi yhteisöä ja jotta jokaisen tarina jää elämään.
Oikein hyvää ystävänpäivää jokaiselle!